APE2 - ammatillinen osaaminen ja sen tunnistaminen

Aamun aluksi ryhmäydyimme horoskooppimerkkien mukaan. Tarkoituksenamme oli löytää horoskooppien ominaisuuksien mukaan vahvuuksiamme opettajan työhömme. Vaikka monikaan ei ollut "horoskooppi-ihmisiä" niin kuitenkin löytyi muutamia vahvuuksia, joita voitiin pitää vertaisten kanssa yhteisinä tekijöinä. Olin ryhmän ainoa skorpioni enkä päässyt vertailemaan käsitystäni skorpioni-ihmisestä muiden kanssa, mutta uskon, että pystyin löytämään minua kuvaavan vahvuuden. Intohimo ja rakkaus omaan juttuunsa on varmasti monen opettajan työn taustalla. Sieltä luultavasti kumpuaa halu jakaa omaa osaamistaan ja auttaa muita oppimaan juuri samaa ammatillista osaamista. 

Toisena APE -päivänä loimme myös yhteiset pelisäännöt ryhmämme toiminnan ohjenuoraksi lumipallomenetelmällä. Vaikka ryhmämme onkin iso ja ihmisiä on monilta eri toimialoilta, oli ilahduttavaa huomata kuinka samansuuntaisia ajatuksia pelisäännöistä meillä kaikilla oli. Kyllä tästä hyvää tulee, kun pidämme kirjaamamme asiat mielessä.

Kävimme keskustelua osaamisen osoittamisesta ja oman osaamisen arvioinnista. Osaaminen on kaiken keskiössä ja on monia mahdollisia tapoja osoittaa osaaminen. Tärkeintä on löytää kulloiseenkin tilanteeseen sopivin ja tarkoituksenmukaisin tapa. Joskus voi olla vaikeaa yhdistää omaa kokemuksellista osaamista teoriaan. Kun lähdimme pohtimaan oman osaamisemme tasoa pedagogisten valmiuksien pohjalta oli aluksi todella vaikea hahmottaa oman osaamisen numeerinen taso. En ole toiminut opettajan tehtävissä ja oman työelämäosaamisen tunnistaminen ja sen yhdistäminen pedagogiseen näkökulmaan tuntui haastavalta. Onneksi pystyimme avaamaan pedagogiikkaan liittyviä termejä ja löytämään yhtymäkohtia omaan työrooliini. Usein opettajan rooliinkin heittäydytään oman substanssiosaamisen pohjalta ja vasta myöhemmässä vaiheessa alkaa kriittisen reflektion kautta pohtia omaa opettajan roolia ja tapaa opettaa. Omassa työssäkin olen huomannut ammattivuosien kautta, kuinka omaa tekemistä alkaa pohtimaan eri näkökulmasta ja reflektoimaan omaa tekemistään. Tietämys omasta itsestäni ja osaamisestani muuttuu koko ajan tarkemmaksi. Vain tämän oman toiminnan tarkkailun kautta on mahdollista löytää omat kehitystarpeet ja -kohteet ja kehittyä asiantuntijuudessaan tai vaikkapa opettajan roolissa. Ammattipedagogisen lähestymistavan tavoitteena on saada hyvä oppimistulos. Omaksi tavoitteeksi muuttuu toisen ihmisen oppiminen sekä löytää tavat ja keinot saada oppimista tapahtumaan. 

Kävimme myös mielenkiintoista keskustelua työelämän vaatimuksista koulun penkiltä tuleville opiskelijoille. Ammattitaidon lisäksi opiskelijoilta pitäisi löytyä hyvät työelämävalmiudet ja –taidot, sillä työnantajat olettavat työn tekemisen käsitteiden olevan kunnossa, kun opiskelija siirtyy heidän haltuunsa. Tämä vaatii opettajalta syvällistä tutustumista opiskelijoihin ja joskus jopa itsestäänselvyyksien varmistamista. Usein sukupolvien välillä on suuria kultuuria eroja oppimisen ja käyttäytymisen suhteen. Olisi tärkeää pystyä puhumaan "nuorten kieltä" ja soveltamaan heille tärkeitä asioita oppimisen tukena. Esimerkiksi kännyköiden ja tablettien hyödyntäminen tiedonhaun ja oppimisen välineenä sopivissa määrin.

Omassa opetustyössä kannattaa yrittää hyödyntää uusia ja erilaisia ratkaisuja oppimisen tehostamiseksi. Varsinkin, jos niillä vanhoilla tutuilla keinoilla ei haluttuun oppimistuloksen päästä. On tärkeää tunnistaa ihmisten erilaisuus ja erilaiset tarpeet oppimisen suhteen. Onnistuneet ratkaisut kannattaa kirjata ylös ja hyödyntää myöhemmässä vaiheessa. On tärkeää huomioida opiskelijoiden onnistuminen ja ohjata tällä tavalla heidän toimintaa oikeaan suuntaan. Työskentelytapojen valinnalla voidaan aktivoida ja hoksauttaa opiskelijoita (esim. ryhmätyöskentely). Hyvä oppimistulos saavutetaan osaamislähtöisyydellä. Vain kokeilemalla voi löytää oikeat tavat, joten kannattaa olla aktiivinen ja etsiä vaihtoehtoisia toimintatapoja.

Usein opettajan pedagoginen osaaminen sisältää paljon erityispedagogiikan näkökulmia. Kuinka kohdata opiskelijoiden henkilökohtaisia ongelmia? Onko mahdollista valmistautua vaikeisiin tilanteisiin? Missä määrin opiskelijoiden elämänhallinta kuuluu opettajan tehtäviin? Opettaja joutuukin olemaan opettajan roolissa jatkuvasti tutkaamassa opiskelijoiden tuntemuksia ja elämäntilanteita, jotta pystyy ottamaan tämän opetustyössä huomioon. Tämä luultavasti oli haaste omalla opettajan urallani, sillä olen työskennellyt ja toiminut vähän erityisryhmien parissa.

Pohdimme perheryhmässämme opettajan etiikkaa ja arvo-osaamista. Pohdinnoissamme tunnistimme opettajan työtä ohjaavan erilaiset lainsäädännön kohdat sekä yleiset työelämän normit tasapuolisuudesta ja tasa-arvoisesta kohtelusta. Opettajan tulee olla tehtävässään lahjomaton ja hänen omat näkemyksensä ja uskomuksensa eivät saisi vaikuttaa hänen toimintaansa, vaan hänen tulisi olla neutraali tämän suhteen. Usein opettajan työtä ohjaavat myös opetusorganisaation arvot. Opettajat ovat työssään roolissa, joka on usein hyvin erilainen kuin henkilökohtaisessa elämässä. Opettajalle on tärkeää muistaa toiminnassaan, että hän toimii roolimallina opiskelijoille.

Päivän päätteeksi saimme määritettyä MO-tehtävien arviointikriteerit. Mielenkiintoista odottaa ensi viikolla alkavia mikro-opetusharjoituksia. Pääsemme tutustumaan mielenkiintoisiin aiheisiin ja luultavasti pääsemme tutustumaan erilaisiin opetusmenetelmiin ja havainnollistamistapoihin. 

Toinen APE -päivä liittyi läheisesti myös omaan haluuni hakeutua ammatillisen opettajan opintoihin. Osaamisen tunnistamiseen ja kehittämiseen. Vaikka en ole toiminutkaan opetustehtävissä olen tiedostanut omassa työskentelyssäni oman osaamisen kehittämisen tärkeyden niin omalta kuin koko organisaation kannalta. Tänään opittuja taitoja voi peilata työelämässä vaikkapa perehdyttämiseen tai kehityskeskusteluihin. Koulutus antaa varmasti hyviä valmiuksia jakaa osaamista sekä työkaluja ja keinoja toteuttaa sitä. Koen, että ammattiylpeys koostuu omasta osaamisesta ja asiantuntijuudesta. Osa ammattiylpeyttä on myös kehittää itseään koko ajan ja omien vahvuuksien ja kehityskohteiden tunnistamisen kautta viedä omaa osamistaan eteenpäin. Osaamisen päivittämisen myötä myös työyhteisön osaaminen kasvaa ja omaa rooli työyhteisön yhtenä tukipilarina vahvistuu. Kun osaaminen perustuu faktoihin eikä olettamuksiin, on ammattiylpeyttä vaikea nujertaa. Toivoisin kehittyväni ammatilliseksi opettajaksi, joka pystyy luomaan luottamuksellisen ja kannustavan ilmapiirin ryhmänsä kanssa ja joka pystyy tukemaan oppimisprosessia koko matkan ajan. Tämän avulla on mahdollista löytää tavat varmistua siitä, että opiskelijat pääsevät oppimistavoitteeseensa.

Edit: Erilaisten ryhmäytymisharjoitusten kautta pystyn varmasti saamaan enemmän ei niin virallista tietoa oppilaistani ja samalla opiskelijat ryhmän jäseninä toisistaan. Hyvän vuorovaikutussuhteen kautta ryhmä toimii hyvin ja kaikkia tukevasti. Pitäisi vain varmaan kokeilla erilaisia ryhmäytymistapoja ja keinoja, jotta löytää esimerkiksi nuorille sopivimman tavat. Onneksi näitä erilaisia ryhmäytymisharjoituksia on tehty jo aiemmissa opinnoissa ja erilaisissa esimieskoulutuksissa, joihin olen osallistunut. Ehkä takataskussani onkin jo valmiiksi hyviä keinoja kokeiltavaksi opetusryhmieni kanssa.

Oman ammatillisen osaamisen pisteyttäminen tai sen tason kuvaaminen on haastavaa, sillä ei ole yksinkertaisia mittareita, joilla voisin osoittaa, millä tasolla olen. Oman osaamisen tason arviointi luo kuitenkin pohjaa opiskelijoiden osaamisen arviointiin. Ellei pysty arvioimaan omaan osaamisensa tasoa, miten voin arvioida muiden osaamista. Minun täytyy pystyä luomaan opetusta suunniteltaessa hyvät ja kattavat arviointikriteerit, jotta pystyn tukeutumaan niihin arviointia tehdessäni. Tuntuu välillä ettei ole koskaan "valmis", vaan aina löytyy kehittämistä. Luultavasti pystyn opettajankin työssä hakemaan tukea kollegoiltani ja saamaan oppia erilaisten opettajan työn kipupisteiden selvittämiseen. Toivottavasti tuleva työyhteisöni on toimiva ja jakaa osaamistaan tämänkin asian suhteen.

Kuinkahan pystyn kohtaamaan opiskelijat ilman mitään ennakkokäsityksiä ja -odotuksia?  Tulen yleensä ottaen hyvin toimeen erilaisten ihmisten kanssa ja kunnioitan ihmisiä sellaisina kuin he ovat. Mutta entäpä kun opiskelijoissani on eri ääripäiden laidasta olevia persoonia. Itse olen hyvin tasaisen kultaisen keskitien kulkija, joten hyvin erilaisista taustoista tulevien ihmisten kohtaaminen samalla tavalla voi olla aluksi haasteellista. Samalla minun pitää pystyä toimimaan eettisesti ja kestävien arvojen mukaan.